sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

No subject

Pieni varoituksen sana: Tästä saattaa tulla aikamoinen verbaalinen oksennus. Sen lisäks että oon pyöritellyt tosi paljon kaikenlaisia asioita päässäni viime päivinä, mulla on krapula. Lisäks mua ärsyttää, että oon täällä ollessani alkanut ajattelemaan enkuksi, ja täten tuntuu että mun suomeni ei ehkä taivu toivotulla tavalla, näin kirjallisena siis. Se tuntuu jotenkin tönköltä, mut ehkä se johtuu tästä darrasta. .

Mä jatkan nyt siitä mihin viime kerralla jäin. Eli tosiaan käytiin siel Ateenassa, mikä on muuten tosi jees kaupunki. Päästiin perille keskiviikkona joskus iltapäivästä, kentältä junalla ja metrolla keskustaa ja kävellen hostellille. Mein hostelli oli semmonen Hostel Aphrodite (vähä ihQuu), mikä oli ihan ookoo. Perus ok niinku Petri S. sanois. Jaoin neljän hengen dormini yhden suomalaisen tytön ja suomalaisen pojan kanssa, jotka sattuvalta toimivat myös matkaseuranain. Siellä ei ollu nyt mikään sesonki päällä, niin saatii sit pitää huone omanamme.. Jees. Keittiöö siin ei ollu, mikä oli vähän miinus koska Ateena on suht kallis kaupunki. Kuitenkin... Meidän miniloma sisälsi lämpöä & aurinkoa, ajoittain vähän ahdistavia kreikkalaisia miehiä, huonoja läppiä, vielä huonompia lempinimiä, vähän alkoholia, paljon ulkoilua, turistinähtävyyksiä, ja ihania koiria ja kissoja. Tavattiin me myös yksi elämäntapaintiaani Ari, eli kavereiden kesken Ares. Hän oli Ahlaisista.. Oh my. Areksella oli mitä luultavimmin jonkinnäköinen vihanhallintaongelma, mutta muuten ihan mukava heppu. Areksen kanssa vaihdettiin muutamat sanat ja käytiinpä lopulta syömässäkin.. Ares toki olisi halunnut viettää myös perjantai-iltansa meidän seuranamme, mutta päästiin tilanteesta kutakuinkin korrektisti. Ja ehkä ihan hyvä niin. Jos joku tuntee niin sanokaa terveisiä, löydettiin merelle ja päästiin uimaankin.

Kreikkalaiset ihmiset on tähän tsekki-tylyyteen verrattuna aivan mahtavia! Siis nyt pieni info niille ihmisille, jotka eivät ole Tsekkilässä käyneet.. Suurin osa esim. asiakaspalvelijoista on ihan persereikiä. Eikä tämä johdu ulkomaalaisuudestani, eikä turisteista. Ne nyt vaan ovat semmoisia ihan kaikille. Oon täällä oppinut asiakaspalvelusta yhden asian: Ei tarvi hymyillä, mutta ei tarvi olla tyly. Too much for ask...Todella turhauttavaa ajoittain. Tosin onhan Ateena turismissaan Prahaa edellä, ja tyypit siellä puhuivat mm. erittäin hyvää enkkua. Myös vanhemmat. Yhessä leipomossa oli tosi ihana täti, joka selitti meille kaikki leivät ja pullatja niiden sisälmykset. Tämän jälkeen mentiinkin Victoria squarelle aamupalalle, jossa oli yksi erittäin innokas kultahampainen kreikkalainen, ja joka oli hyvinkin kiinnostunut. Söin siinä kaikessa rauhassa sitä feta-mitälie-pasteijaani, kun yhtäkki on karvainen käsi reidellä. "You have some bug there" sanoi tämä kultahammas, ja totta tosiaan, olihan siinä pieni kirva! Satu repeilee vieressä ja meikä on vähän hämillään... Alkoi ahdistaa, ja lähdettiinkin siitä sitte suht pian. Yhtenä päivänä mentiin brunssille puistoon, jossa oli joku ihme creepy stalkkerimies valkoisessa kokoasussaan...Dunno know. Kreikassa huomasin olevani myös hieman vainoharhainen, ja tämän seikan huomasi myös matkaseurani:D Mut hei kamoon, jos ihminen on liian ystävällinen niin onhan sillä jotain taka-ajatuksia??! How finnish is that, haha.
Ei baareiltu Kreikassa lähes lainkaan, mikä oli tosi jees. Yks ilta istuttiin terassille semmosen kreikkalaisen Annan ja hänen ystäviensä kanssa, ja sit puistoiltiin ja penkkeilttiin ja hostelleiltiin. Oli rentoa. Ja oli tietysti aivan ihanaa, ihaninta, olla merellä. Oi oi <3 Talviturkkikin tuli sit heitettyy, huu.

Jees. Tultiin bäkkiin maanantaina, ja arki iskiki vastaan aikamoisella rytinällä... Satulle tuli pari kaverii käymää sitten samantien, Anna ja Mikke. Ne matkusti jonkun ihan kreisin matkan...Kuopio-Helsinki-Tallinna-Riika-Praha, tai jotai vastaavaa. Bussilla. Huh! Mut kokemus senkin, ja suht edullinen! Eli vink vinks, niin sanotusti!
Satu rupes samantien viihdyttää vieraitaan, mä rupesin kirii koulujuttuja.. Ihan onnistuneesti kai. Mulla on työläämmät, mutta tosiaanki mielenkiintosemmat kurssit nyt ku syksyllä. Se filmikamera -kurssi on ihan lemppari! Uijui! Niillä valokuvilla, jotka on ite ottanut ja kehittänyt, niillä on jotenkin semmosta ns. tunnearvoa.

Pienestä koulustressistä huolimatta kaikki on ihan hyvin. Tai no, eihän meillä tota lämmitystä eikä lämmintä vettäkään tällä hetkellä ole, kun rakas kaasumme aka Calcifer sanoi sopimuksensa irti perjantaina (taas..), mutta koska tällä hetkellä ulkona on jo aika kevät, tarkenee kämpässä ihan normaalilla vaatetuksella. Mutta voin kertoa, että kyllä vitutti. Viime kerrasta on ehkä joku kuukausi aikaa, mutta sillon oli niin kylmä kämpässäkin että ei jesus... Lämmitettiin keittiöö uunin avulla ja nukuttiin vierekkäin keittiön lattialla Satun kanssa:--D Sillon ei paljon kyl naurattanut, nyt jo vähän. Suihkussa ollaan nyt käyty perinteisellä tyylillä, eli lämmitetty vettä kattilalla ja niin edelleen.... Huoh. Onneks noi korjaajamiehekkeet tulee jo huomenna, ja toivon mukaan heti aamusti. Parempi silti että se hajos tässä välissä, eikä esim. sillon kun Anna ja Mikke oli täällä..Ja jos ne sais sen nyt korjattua siten että se toimis myös ens viikon, kun LOTTA LOTTIKSEIN tulee minua moikkaamaan! Oon niin ilonen, vähän ihanaa:) Mielelläni ottaisin kaikki muutkin mun tyttöni kylään, mutta onhan se parempi yksi kuin ei yhtään. Vähän (=paljon) on ikävä, taas <3 Mutta ihanaa on kyllä kun Lotta pääsee käymään. Sanoinks mä sen jo? Ihanaa on. On ihanaa.

Nyt mua alkaa väsyttää, liikaa. Kirjottelen sitten taas kun jaksan, ehkä vielä ennenku Lotta tulee. Hahah, ai niin. Oltiin keskiviikkona Blind eyessa, semmosessa kivassa baarissa tossa meidän lähellä.. Se omistaja on semmonen jenkki suomihumppa-fani, ja sitten kun kuuli et ollaan Suomesta niin laitto Satumaa-tangon soimaan:D Randomness?

Puspus pallopäät.

//laterrrrrrzzz, too tired.